Intohimo. Se on sana, joka herättää monia tunteita ja mielikuvia. Yrittäjänä intohimo on usein se voima, joka ohjaa meidät uskomaan ideaamme, perustamaan yrityksen ja jaksamaan pitkät päivät. Mutta miten tämä intohimo vaikuttaa työhyvinvointiimme? Ja onko mahdollista, että liiallinen intohimo voi itse asiassa heikentää sitä?
Tärkeä voimanlähde
Intohimo omaa työtä kohtaan on yrittäjän elinehto. Se on kuin sisäinen liekki, joka antaa energiaa jokaiseen päivään. Monelle yrittäjälle työ on minä ja minä on työ. Tämä tietysti silloin kun olemme intohimo-ammatissamme. Kun rakastamme sitä, mitä teemme, työ ei tunnu pelkältä työltä. Olen itse valmentajana ja kouluttajana omassa työssäni. Rakastan sekä kuunnella että ohjata ihmisiä. Tykkään vuorovaikutuksesta ja energisoidun siitä.
Intohimoisesti työhönsä suhtautuva yrittäjä on kuin taiteilija, joka luo uutta ja ainutlaatuista. Tämä luomisen ilo ja itsensä toteuttaminen kohottavat mielialaa ja edistävät henkistä hyvinvointia. Kun tunnemme intohimoa työtämme kohtaan, kohtaamme haasteet päättäväisyydellä ja kekseliäisyydellä. Meidän ei tarvitse etsiä motivaatiota, sillä se on jo sisällämme. Toisaalta tuntemiani yrittäjiä yhdistää myös se, ettei elämä ja motivaatiokaan ole niin tasaista. Nousut ovat välillä jyrkempiä samoin kuin laskutkin.
Työhyvinvoinnin parantaja
Intohimon merkitys työhyvinvoinnille on kiistaton. Se auttaa meitä pysymään sitoutuneina ja keskittyneinä, jopa silloin, kun kohtaamme esteitä. Sisäinen motivaatio, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut syntyy tuosta intohimosta. Työ, johon suhtaudumme intohimoisesti, voi olla merkittävä stressin lievittäjä, tarjoten meille kanavan ilmaista itseämme ja toteuttaa visioitamme.
Lisäksi, kun teemme työtä, jota rakastamme, se säteilee ympärillemme. Asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme aistivat tämän energian. Tämän kuulen aina asiakkailtani. “Sä tulet sieltä ruudun läpi energisoivana”, he sanovat monesti. Kaikki tämä johtaa parempiin liikesuhteisiin, asiakastyytyväisyyteen ja yrityksen menestykseen.
Liiallisen intohimon varjopuolet
Mutta entäpä kun intohimo menee liian pitkälle? Kun työ imee meidät kokonaan ja unohdamme muut elämän osa-alueet? Intohimo voi muuttua pakkomielteeksi, joka kuluttaa meitä sekä fyysisesti että henkisesti. Usein näkee myös yrittäjiä, jotka tekevät työtä osittain myös tienaamisen ‘pakosta’. Sekään ei ole suositeltavaa.
Yrittäjänä on helppo ‘hukkua’ työhön, varsinkin kun se on lähellä sydäntä. Työn ja muun elämän rajan hämärtyessä voi kärsiä sekä sosiaalinen elämä että henkilökohtainen hyvinvointi. Liiallinen työnteko ja jatkuva suorittaminen voivat johtaa uupumukseen, mikä heikentää työn laatua ja tehokkuutta. Aivojen ollessa ylikierroksilla emme palaudu niin kuin pitäisi.
Tasapainon löytäminen
Avain on löytää tasapaino. Intohimoa työtä kohtaan tulee vaalia, mutta samalla on tärkeää muistaa, että olemme enemmän kuin vain yrittäjiä. Sinä et ole työ ja työ ei ole sinä. Mitä olisit, jos sinulla ei olisi työtä tai työroolia. Kaikilla meistä on myös elämä työn ulkopuolella, joka vaatii huomiota ja hoivaa.
On tärkeää vetää rajat työlle ja varmistaa, että vietämme aikaa myös perheen, ystävien ja harrastusten parissa. Tämä auttaa meitä latautumaan ja tuo uutta näkökulmaa työhömme.
Lisäksi, on hyvä muistaa, että vaikka intohimo on tärkeää, se ei ole ainoa menestyksen mittari. Joskus paras päätös voi olla ottaa askel taaksepäin ja antaa itselle lupa levätä. Tässä kohtaa tulee mieleen itseni, kun viime kesänä toistin omassa valmennuksessa itselleni: “Sallin itselleni loman”.
Yhteenveto
Intohimo on voimakas voima, joka voi viedä meidät pitkälle yrittäjinä. Se sytyttää kipinän sisällämme ja auttaa meitä tekemään työtä, josta olemme ylpeitä. Mutta samalla meidän tulee olla tietoisia sen mahdollisista riskeistä. Liiallinen intohimo ilman tasapainoa voi johtaa uupumukseen ja heikentää työhyvinvointiamme.
Tavoitteena on löytää se kultainen keskitie – säilyttää intohimo työhömme, mutta samalla huolehtia itsestämme ja elämästämme työn ulkopuolella. Tämä tasapaino ei ainoastaan paranna työhyvinvointiamme, vaan myös tekee meistä kokonaisvaltaisesti onnellisempia ja terveempiä ihmisiä.
Muistetaan siis vaalia intohimoamme, mutta myös kuunnella kehoamme ja mieltämme. Sillä lopulta, mitä merkitystä on menestyksellä, jos emme voi nauttia sen hedelmistä?
