Onko sinulle käynyt näin: Asiat pyörivät mielessä, tehtävälista kertautuu aivoissa kerta toisensa jälkeen, vastuu painaa ja silti tuntuu, että mikään ei oikein etene. Meille on tosi tyypillistä, että kuormittuneina kuormitamme itseämme vielä lisää pyörittämällä asioita uudelleen ja uudelleen. Meiltä ei siis puutu osaamista ja tarmoa, vaan selkeyttä.
Työnohjaus tarjoaa juuri tähän tilaan pysähtymisen mahdollisuuden.
Olen saanut työnohjauskeskusteluissa ja prosessien päätöskeskusteluissa samankaltaista palautetta kerta toisensa jälkeen. Kun ihmiset pohtivat, mitä he ovat työnohjauksesta saaneet, yksi asia nousee lähes aina ensimmäisenä esiin: selkiytyminen.
Kun ajatus ja muisti eivät pysy mukana
Työelämä on tänä päivänä nopeatempoista ja monimutkaista. Ajatuksia on paljon, rooleja useita ja odotuksia monesta suunnasta. Ei ole ihme, että oma ajatus ei aina pysy kaikessa mukana – eikä muistimme ole tehty kantamaan kaikkea yksin.
Moni työnohjaukseen tuleva sanoo jossain vaiheessa:
– ”En ole tajunnut, miten paljon olen jo edennyt.”
– ”Olen koko ajan ajatellut, että junnaan paikallani.”
Kun arki täyttyy tekemisestä, emme helposti näe omaa kehitystämme. Työnohjaus tekee näkyväksi sen, mikä muuten jäisi huomaamatta. Kun asioita pysähdytään jäsentämään ääneen, kehityskaari alkaa hahmottua.
Selkiytyminen ei tarkoita vain sitä, että asiat laitetaan listaksi. Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, missä olet nyt, mistä olet tullut ja mihin olet menossa.
Selkiytyminen lisää jaksamista
Yksi selkeä seuraus selkiytymisestä on parempi jaksaminen. Kun mieli ei ole jatkuvasti kuormittunut keskeneräisistä ajatuksista, energiaa vapautuu itse tekemiseen.
Työnohjaus ei poista työn vaatimuksia, mutta se muuttaa suhdetta niihin. Kun asiat ovat jäsentyneet, työ ei tunnu yhtä raskaalle, vaikka tekemistä olisi edelleen paljon.
Usein työnohjattavat kuvaavat, että:
– uni paranee ja stressi vähenee
– mieli tuntuu positiivisemmalta
– työpäivä tuntuu hallittavammalta
Jaksaminen ei synny lisäämällä suorittamista, vaan vähentämällä sisäistä kuormitusta.
Positiivinen ajattelu syntyy oivalluksista
Työnohjauksessa syntyvä positiivisuus ei ole päälle liimattua tai väkinäistä. Se syntyy oivalluksista. Kun ymmärtää, miksi tekee niin kuin tekee, ja näkee omat vahvuutensa kirkkaammin, ajattelu muuttuu luonnostaan rakentavammaksi. Kuvaan itse nykyään monesti ihmisen perussuuntautumista negatiivisen ja positiivisen välillä katsantokannaksi: Oletko siis – – – vai +++ ?
Moni työnohjattava on sanonut päätöskeskustelussa, että työnohjaus on auttanut suhtautumaan itseensä ja työhönsä lempeämmin. Tämä näkyy paitsi omassa mielessä, myös ihmisissä ympärillämme. Positiivinen ajattelu tarttuu. Kun yksi ihminen alkaa toimia rauhallisemmin, selkeämmin ja luottavaisemmin, se heijastuu tiimiin, kollegoihin ja koko työyhteisöön.
Kun tavoite alkaa ohjata – ei ponnistelu
Yksi kiinnostavimmista havainnoista työnohjausprosesseissa on se, miten tavoitteisiin pääseminen muuttuu. Moni kertoo, että prosessin aikana tekeminen ei ole tuntunut enää ponnistelulta. Tavoite on siis alkanut ohjata toimintaa.
Kun suunta on kirkas ja merkityksellinen, asioita alkaa tapahtua ikään kuin itsestään. Ei siksi, etteikö työtä tarvitsisi tehdä, vaan siksi, että energia kohdistuu oikeisiin asioihin.
Työnohjaus auttaa siirtämään fokuksen:
– pakottamisesta kohti vetovoimaa
– suorittamisesta kohti merkitystä
– reagoimisesta kohti tietoista toimintaa
Tällöin kehittyminen tapahtuu aidosti – ei vain ulkoisesti, vaan myös sisäisesti.
Työnohjaus on paikka purkaa ja rakentaa
Työnohjauksessa on lupa purkaa mietteitä, fiiliksiä ja keskeneräisiä ajatuksia. Se ei ole heikkoutta, vaan viisautta. Kun asioita ei tarvitse kantaa yksin, niille syntyy tilaa asettua.
Samalla työnohjaus on myös rakentava tila:
– löydetään omia vahvuuksia
– sanoitetaan omia tavoitteita
– pohditaan konkreettisia keinoja edetä
Motivaatio ei synny käskemällä itseään eteenpäin. Se syntyy, kun ymmärtää, miksi jokin asia on itselle tärkeää. Työnohjaus auttaa luomaan tämän yhteyden.
Vahvuudet, suunnitelmallisuus ja tavoitteet
Työnohjauksen ytimessä on vahvuuksille rakentaminen. Kun tunnistaa, missä on hyvä ja mikä toimii jo nyt, muutoksesta tulee kevyempää ja kestävämpää.
Suunnitelmallisuus ei tarkoita jäykkää aikatauluttamista, vaan realistista etenemistä. Tavoitteet eivät ole ulkoisia vaatimuksia, vaan sisäisesti merkityksellisiä suunnannäyttäjiä.
Työnohjaaja ei anna valmiita vastauksia. Hän kuuntelee, auttaa jäsentämään, antaa tilaa ajattelulle ja kysyy hyviä kysymyksiä. Juuri nämä kysymykset avaavat usein uusia näkökulmia, joita ei yksin olisi tullut ajatelleeksi. Siinä on siis se taika. Koen, että olen hyvä kuuntelija ja osaan ottaa oikeista asioista asiakkaiden ajatuksissa kiinni.
Kehitys alkaa, kun ajattelu kirkastuu
Kun ajattelu selkiytyy, työelämä alkaa järjestyä kuin itsestään. Päätökset helpottuvat, rajojen vetäminen tuntuu luontevammalta ja suunta on helpompi pitää mielessä arjen keskellä. Periaatteessa suuntaa ei edes tarvitse pitää mielessä vaan se on itseohjautuva kompassi. Työnohjaus tarjoaa jotain paljon arvokkaampaa: kestävän pohjan kehittymiselle. Kun suunta on kirkas ja motivaatio sisäistä, muutos ei vaadi jatkuvaa ponnistelua.
Se alkaa vetää sinua eteenpäin.
Kenelle työnohjaus sopii?
Työnohjaus sopii sinulle, jos:
– kaipaat selkeyttä ajatuksiisi
– tunnet, että oma kehityksesi ei näy sinulle itsellesi
– haluat vahvistaa jaksamistasi
– haluat löytää suunnan ja keinot edetä sitä kohti
Joskus suurin muutos ei ole ulkoinen, vaan se, että alat nähdä oman tilanteesi ja itsesi kirkkaammin.
Ja usein se riittää.
Anna <3
