Tunnistan itsessäni tämän ilmiön hyvin: mahdutan päiviin kaiken mahdollisen. Ja vaikka kaikki tuntuu hyvältä, sydämessäni tiedän, että raja on ylitetty. Akupunktio ja faskia manipulaatio -hoitajani viisas Tuulia Luomala on kertonut minulle ainakin viime syksystä alkaen, että pulssini ovat korkealla. Ne mitataan ennen neuloja. Olenko sitten yhtään rajoittanut menoa sitten syksyn? En ole, on vastaus.
Miten työnohjaus auttaa myös työnohjaajaa?
Viime aikoina olen huomannut tekeväni liikaa töitä. Ei siksi, että olisi pakko. Vaan siksi, että kaikki työni on niin kivaa.
Tämä on yrittäjänä samaan aikaan etuoikeus ja haaste. Kun nauttii tekemästään, kuormittumista ei aina huomaa ajoissa. Päivät täyttyvät helposti asiakastyöstä, liikkumisesta, sähköposteista ja valmistautumisesta – ja huomaamatta aikataulu alkaa optimoitua äärimmilleen.
Kun työ on kivaa, rajat hämärtyvät
Olin hiljattain harjoitustyönohjauksessa osana opintojani. Päivän teemana oli rajojen vetäminen, ja päätin ottaa tämän aiheen omaksi ohjauskohteekseni Mirjan ohjatessa minua.
Lähtötilanne oli selkeä:
– teen liikaa töitä
– aikataulutan kaiken täyteen
– minun on vaikea kieltäytyä töistä
Työnohjaus tarjosi tilan pysähtyä tämän äärelle. Ei pelkästään ratkaisemaan nopeasti, vaan ymmärtämään itseäni ja hakea vastauksia. Usein juuri tässä tapahtuu jotain olennaista.
Työnohjaus tekee näkyväksi sen, mitä ei itse näe
Yksi työnohjauksen suurimmista hyödyistä on yhdessä pohtiminen. Kun ajatuksia sanoittaa ääneen ja toinen ihminen kuuntelee ja kysyy, asiat alkavat jäsentyä uudella tavalla.
Työnohjauksessa ei anneta valmiita vastauksia. Sen sijaan syntyy tilaa oivaltaa itse.
Minulle tämä tarkoitti sitä, että pääsin tarkastelemaan rehellisesti omaa toimintaani:
– miksi en vedä rajoja, vaikka tiedän, että pitäisi?
– mitä pelkään, jos teen vähemmän?
Oivallus: täytänkö tyhjyyttä tarpeellisuudella?
Yksi merkittävimmistä oivalluksistani oli tämä:
Täytän tyhjyyttä tarpeellisuudella.
Yksin elävänä, itsellisenä ihmisenä työ tuo helposti merkitystä ja tunnetta siitä, että olen tarpeellinen. Mutta mitä tapahtuisi, jos pysähtyisin? Jos kalenterissa olisi tyhjää?
Tämä kysymys ei ole helppo, mutta juuri siksi se on tärkeä. Työnohjaus ei ratkaise tätä puolestani, mutta se auttaa näkemään, mistä oma toiminta kumpuaa.
Turvallisuus ja raha – näkymätön ohjaaja
Toinen tärkeä oivallus liittyi turvallisuuteen. Raha ja laskutus tuovat minulle turvaa. Ajatus siitä, että rajaisin töitä, herättää pienen epävarmuuden: entä jos töitä ei tulekaan? Todellisuudessa näin ei ole koskaan käynyt, mutta tunne ei synny aina todellisuudesta – se syntyy kokemuksista, historiasta ja ajattelumalleista.
Työnohjaus auttaa tunnistamaan nämä taustatekijät. Ja kun ne tulevat näkyviksi, niiden vaikutus alkaa usein pienentyä.
Tavoitteet tekevät muutoksesta konkreettista
Yksi työnohjauksen tärkeimmistä vaiheista on tavoitteellistaminen. Kun ymmärrys on lisääntynyt, voidaan siirtyä konkreettisiin valintoihin.
Minun tavoitteeni ovat nyt hyvin selkeitä:
– enintään 5 tuntia asiakastyötä päivässä
– kaksi oikeaa taukoa päivään
– tauoilla syön ja lepään – en tee töitä
Nämä eivät ole suuria muutoksia ulospäin, mutta minulle ne ovat merkittäviä. Työnohjaus auttaa tekemään tavoitteista realistisia ja saavutettavia. Ei nuo tavoitteet mitenkään mahdottomia ole.
Merkityksellisyys sitouttaa muutokseen
Pelkkä tavoite ei riitä, jos se ei tunnu merkitykselliseltä. Minulle merkitys tulee hyvinvoinnin arvosta, jonka määrittelin jo vuosia sitten: Pidän huolta itsestäni syömällä hyvin, liikkumalla ja palautumalla. Kun oma tavoite linkittyy tähän arvoon, siihen on helpompi sitoutua. Muutos ei tunnu pakolta, vaan valinnalta. Mulle paluu omien arvojeni mukaiseen toimintaan on helppoa, mutta itse asiassa tämä työn rajaus on minulle vaikeampi kuin esim. ruokavalioasiat.
Rajojen vetäminen ei ole luopumista – vaan valitsemista
Usein ajattelemme, että rajojen vetäminen tarkoittaa luopumista:
– joudun sanomaan ei
– menetän mahdollisuuksia
– teen vähemmän
Mutta todellisuudessa rajojen vetäminen on valitsemista.
Valitsen jaksamisen.
Valitsen hyvinvoinnin.
Valitsen sen, että työ ei vie kaikkea tilaa elämästäni. Voisiko jopa jotain kivaa tulla tilalle, jos en tekisi niin paljon.
Muutos ei tapahdu kerralla – vaan askel kerrallaan
Työnohjaus ei ole kertaratkaisu. Jo yksi keskustelu voi selkeyttää paljon, mutta usein ensimmäisestä kerrasta nousee teemoja, joita syvennetään seuraavilla kerroilla.
Muutos rakentuu näin:
– ymmärrys lisääntyy
– tavoitteet kirkastuvat
– pienet teot alkavat muuttaa käyttäytymistä
Ja lopulta arki alkaa näyttää erilaiselta pikku hiljaa. Ei siksi, että olisi pakko muuttua, vaan siksi, että haluaa. Olen iloinen, että löysin tämän ja asetin oman tavoitteeni, koska tämä on minun mahdollisuuteni muuttua.
Mitä työnohjaus antaa rajojen vetämiseen?
Työnohjaus ei anna valmiita sääntöjä, mutta se antaa jotain paljon arvokkaampaa:
– tilan ajatella
– mahdollisuuden ymmärtää itseään syvemmin
– tuen tavoitteiden asettamiseen
– keinot edetä pienin askelin
– yhteyden omiin arvoihin ja merkitykseen
Ja usein juuri näiden kautta syntyy se, mikä aluksi tuntui vaikealta:
rajat.
Jos tunnistat itsesi tästä –
teet liikaa, mutta et oikein tiedä miksi,
tiedät että pitäisi muuttaa jotain, mutta et vielä miten –
työnohjaus voi olla juuri se tila, jossa asiat alkavat selkiytyä.
Ja siitä eteenpäin – muuttua.
Aurinkoista huhtikuuta ja nähdään työnohjauksissa!
Anna
