Stressi on kehollinen reaktio mielen tuottamiin ajatuksiin. Stressi tuntuu kehossa ja mielessä ja se syntyy, kun koemme resurssimme riittämättömäksi vastaamaan meitä kohtaavia vaatimuksia. Hallinnan tunne horjuu tai häviää. Langat eivät pysy käsissä ja koemme tilanteen uhkaavaksi ja stressaavaksi. Palautuminen on huonoa.
Kehossa stressi valmistaa meitä kohtaamaan uhkaavan tilanteen joko taistelemalla tai pakenemalla paikalta. Viimeisessä hädässä kun emme pysty taistelemaan tai pakenemaan – jäädymme. Silloin stressi on jo tosi pitkällä.
Keho reagoi nykyajalle tyypillisiin stressitekijöihin samalla tavoin kuin ammoin karjuvan leijonan näkemiseen. Stressi pitkittyessään kasaantuu ja sillä on negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme ja palautumiseemme.
Hyvä resilienssi edistää palautumista
Resilienssillä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä haasteista ja vaikeista tilanteista. Resilienssi on hieman muotisana ja itse käytän siitä mieluummin käsitettä mielen joustavuus. Ihmiset ovat erilaisia reagointiherkkyydeltään ja oma resilienssimme vaihtelee. Kun olemme kuormittuneempia, olemme vähemmän joustavia. Hyvin palautuneina olemme mieleltämme joustavia ja voi tuntua, että kestämme mitä vain. Tämä on yksi syy, miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Ominaisuudet ja kyvyt, jotka tekevät ihmisestä resilientin:
•Kyky vapauttaa omat ajatukset uhkakuvista ja jatkaa toimintaa
•Kiinnittää huomiota myönteisiin ja positiivisiin asioihin
•Sisäisen kokemus- ja tunnemaailman käsittelytaidot
•Olennaisiin ja tärkeisiin asioihin keskittyminen – joustavuus ajattelussa
Jokainen valitsee omat keinonsa palautumiseen
Palaudumme kuormituksesta niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Psykologinen työstä irrottautuminen on palautumisen kokemuksista tärkein. Irrottautumisella tarkoitetaan tilaa, jossa et tee työtehtäviä etkä ajattele niitä. Kun irrottaudut työstä, mieli pääsee askartelemaan muiden asioiden parissa. Työstä irrottautuminen voi olla vaikeaa. Nykyajan työt ovat monelle koko ajan käden ulottuvissa. Aivoja ei voi napista sammuttaa ja kun työt ovat kännykässä saatavilla, voi kiusaus töiden kurkkaamiseen olla suuri. Teknologia vaikeuttaa ja hämärtää työn ja muun elämän rajoja. Monella sosiaalinen mediakin linkittyy työhön.
Irrottautuminen ja palautuminen
Irrottautuminen työstä vaatii työn ja vapaa-ajan rajojen vahvistamista. Pohdi sinulle sopivia rajoja ja niiden joustovaroja.
-Päätä milloin olet töissä ja milloin vapaalla? Milloin on palauttavien taukojen aika?
-Tee viestinnän pelisäännöt selväksi itselle ja työkavereille. Kerro, milloin et käytä työsähköpostia tai viestejä
– Vaikka työkaverisi olisivat koko ajan töissä, viestimissä ja tavoitettavissa, sinun ei tarvitse olla.
-Jos sinulla on erillinen työpuhelin, laita se vapaa-ajalla äänettömälle ja lomilla pois päältä. Älä pidä työsähköpostin ja viestien ilmoituksia päällä puhelimessa.
Rentoutuminen ja palautuminen
Rentoutuessa vireystila rauhoittuu. Rentoudumme, kun teemme jotain mikä ei vaadi fyysistä tai psyykkistä ponnistelua tai haasteita. Kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen tarvitsemme sellaisia hetkiä, jolloin sekä ruumis, että mieli saavat levätä. Palautuminen ja rentoutuminen on stressin vastavoima.
Omaan hengitykseen keskittyminen on hyvä keino tukea rentoutumista silloin kun keho ja mieli käy ylikierroksilla. Tämän vuoksi erilaiset mindfulness-harjoitukset ovat todella hyvä tapa palautua ja lievittää stressiä tai rauhoittaa ylikuumentunutta mieltä. Hyviä mindfulness-harjoituksia löydät esim. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/
Rentoutuminen alkaa kehosta. Kaikki se, mitä sanotaan syvään hengityksestä, liikunnasta, luonnosta ja venyttelystä pitää paikkansa. Myös kehon kuormittaminen rankemmalla liikunnalla saattaa johtaa rentoutumiseen jälkeenpäin. Joskus rankka fyysinen suoritus saa työpäivän jälkeen ajatuksemme irrottautumaan työstä. Kannattaa kuunnella kehoa tarkasti, milloin se haluaa mitäkin. Harjoitusärsyke kannattaa mitoittaa aina voimavaroihin. Kuormittuneena kannattaa liikkua elvyttävästi ja vasta palautuneena oman tason mukaisesti.
Luopuminen ja palautuminen
Joskus suoritamme myös palautumista. Otamme siihenkin käyttöön työkaluja. Monelle perheelliselle vapaa-aika ei ole omassa hallussa ja meillä ei ole riittävästi vapaa-aikaa palauttaviin hetkiin. Jos sinulla ei ole aikaa 15 minuutin palautustuokioon päivässä, pitää tehdä toimenpiteitä.
Päivässä pitää olla aikaa palautumiselle ja palasia pitää päivissä ja arjessa laittaa uuteen järjestykseen. Oman ajankäytön miettiminen coachingin avulla on todella hyödyllistä. Voit myös lukea ajanhallinnan harjoittelusta täältä. Ihminen on kuin sammakko ja emme ehkä muuta mitään ennen kuin jokin näkökulma muuttuu. Päätä siis mistä luovut, jos et ehdi palautua riittävästi. Vahvista omia rajojasi. Rajojen asettaminen on ein sanomista asioille, jotka eivät ole arvojemme mukaisia, jotka kuormittavat liikaa tai joita emme aidosti halua.
Jos huomaat, että sinun on vaikea pitää kiinni rajoistasi, harjoittele. Itselleni tämä on ikuinen kehityskohde. Rajojen tiedostaminen alkaa itsetutkiskelusta. On hyvä, että tiedostat tämän ominaisuuden. Sen jälkeen voit lähteä harjoittelemaan rajoistasi viestimistä suoraan, mutta kunnioittavasti. Havaitse myös, mitä positiivista luopumisesta seuraa.
Nämä 3 asiaa tarvitset palautumiseen
- Tarvitset palautumiseen palautumista työpäivän aikana: Lounas- ja kahvitaukoja sekä mikrotaukoja työn lomaan.
- Valitsemasi palautumisen keinot esim. yllä mainituista.
- Jotain mihin uppotua. Parasta on kun meillä on todellinen uppoutumisen kohde, jonka vangitsee keskittymisemme.
Jos haluat tutustua Ilona Suojasen Psykologinen palautuminen, jota olen käyttänyt tämän kirjoituksen lähteenä, ehdoton suositus kirjalle harjoituksineen. Psykologinen palautuminen -kirjaan.
Jos haluat pohjia coaching kanssa näitä teemoja, varaa aika yksilövalmennukseen
